Säännöt
Varusmiesliitto ry:n säännöt
Voimassaolon alku: 29.10.2024 10:25:41
1 § Nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet
Yhdistyksen nimi on Varusmiesliitto ry, Beväringsförbundet rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistys on suomenkielinen. Kokouksissa keskusteluun voi osallistua muillakin kielillä.
Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi.
2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on toimia kaikkia asevelvollisuuttaan suorittavia yhdistävänä sekä heidän etujaan ja oikeuksiaan palvelevana järjestönä erityisesti seuraavilla tavoilla:
- kehittämällä varusmiesten ja siviilipalvelusvelvollisten taloudellista, sosiaalista ja oikeudellista asemaa
- parantamalla varusmiesten ja siviilipalvelusvelvollisten palvelusoloja
- kehittämällä varusmies- ja siviilipalveluskoulutusta
- edistämällä puolustusvoimien kansanvaltaista kehittämistä
- kehittämällä maanpuolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa
- lisäämällä varusmiesten ja siviilipalvelusvelvollisten kiinnostusta yhteiskuntaan ja puolustuspolitiikkaan yleensä
- edistämällä asevelvollisuutta koskevaa julkista keskustelua järjestämällä seminaari- ja tiedotustilaisuuksia.
3 § Toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää kokouksia, koulutus-, kulttuuri-, harrastus- ja keskustelutilaisuuksia sekä juhlia, pitää yhteyttä varusmiehiin, varusmiestoimikuntiin, reserviupseerikoulujen oppilaskuntiin, muihin järjestöihin, siviilipalvelusmiehiin, siviilipalveluskeskukseen sekä Puolustusvoimain ja valtion johtoon. Liitto harjoittaa neuvonta-, valistus- ja julkaisutoimintaa.
Toimintansa tueksi liitto:
- Kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia.
- Harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa siten, että se ei saa johtaa taloudellisen edun hankkimiseen osallisille eikä muutoinkaan saa johtaa liiton toimintaa pääasiassa taloudelliseksi:
- Järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä
- omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
- harjoittaa neuvonta-, julkaisu-, palvelu- ja kustannustoimintaa
- järjestää maksullista koulutus- ja kurssitoimintaa
- tarjoaa jäsenistölleen jäsenetuja ja -alennuksia
4 § Jäsenet
1) Henkilöjäsenet
Liiton henkilöjäseneksi pääsee jokainen Suomen kansalainen joka on täyttänyt 17, mutta ei vielä 30 vuotta, ja jonka liittohallitus jäseneksi hyväksyy. Henkilöjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus yhdistyslain 15 §:n mukaisesti. Henkilöjäsen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n mukaisesti. Näin meneteltyään henkilöjäsen on vapaa jäsenyydestään seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Liittohallitus voi erottaa henkilöjäsenen, mikäli hän on edellisen kalenterivuoden aikana täyttänyt 30 vuotta.
Henkilöjäsen suorittaa liitolle kalenterivuosittain liittokokouksen määräämän henkilöjäsenmaksun. Mikäli henkilöjäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan toukokuun loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa jäsenen eronneen liitosta. Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavilta jäseniltä ei peritä jäsenmaksua niiltä kalenterivuosilta, joille palvelus sijoittuu.
2) Yhteisöjäsenet
Yhteisöjäseneksi pääsyä voi anoa jokainen Suomessa rekisteröity yhdistys, yritys tai muu oikeushenkilö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Yhteisöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta yhdistyslain 15 §:n mukaisesti päättää liittohallitus 3/4 enemmistöllä.
Yhteisöjäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n mukaisesti.
Näin meneteltyään yhteisöjäsen on vapaa jäsenyydestään seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
Yhteisöjäsen suorittaa liitolle kalenterivuosittain liittohallituksen määräämän
yhteisöjäsenmaksun. Mikäli yhteisöjäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan toukokuun loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa sen eronneen liitosta.
3) Kunniajäsenet
Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi liiton toiminnan kannalta erityisen ansioituneen luonnollisen henkilön. Kunniajäsentä ei voida valita liittohallituksen jäseneksi.
Kunniajäsenyys on elinikäinen, mutta mikäli kunniajäsen haluaa erota kunniajäsenyydestään, on hänen ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n mukaisesti. Näin meneteltyään kunniajäsen on vapaa jäsenyydestään seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
4) Kannatusjäsenet
Kannatusjäseneksi pääsyä voi anoa jokainen luonnollinen henkilö, joka haluaa tukea liiton toimintaa tai osallistua siihen, ilmoittamalla halustaan liittohallitukselle. Kannatusjäsenen hyväksymisestä tai erottamisesta yhdistyslain 15 §:n mukaisesti päättää liittohallitus. Mikäli kannatusjäsen haluaa erota jäsenyydestään, on hänen ilmoitettava halustaan yhdistyslain 13 §:n mukaisesti. Näin meneteltyään kannatusjäsen on vapaa jäsenyydestään seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
Kannatusjäsen suorittaa liitolle kalenterivuosittain liittohallituksen määräämän kannatusjäsenmaksun. Mikäli kannatusjäsen on jättänyt edellisen vuoden jäsenmaksun maksamatta, voi liittohallitus katsoa kannatusjäsenen eronneeksi liitosta.
5 § Toimielimet
Liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus.
1) Liittokokous
1.1.) Varsinainen liittokokous
Liiton varsinainen liittokokous on pidettävä vuosittain loka-, marras- tai joulukuussa.
Kokouksessa käsiteltävät asiat:
- käsitellään liiton toimintakertomus edelliseltä vuodelta
- vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään tilin- ja toiminnantarkastajien
- lausuntojen perusteella tili- ja vastuuvapauksien myöntämisestä tilivelvollisille
- vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
- päätetään henkilöjäsenmaksun suuruudesta
- valitaan liittohallitukselle puheenjohtaja
- valitaan liittohallitukselle varapuheenjohtaja
- valitaan liittohallitukselle 3-8 muuta jäsentä
- valitaan tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja seuraavalle vuodelle
- valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varatoiminnantarkastaja seuraavalle vuodelle
- käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet
- käsitellään liittokokouksen julkilausumat ja kannanotot.
Näiden asioiden lisäksi varsinainen liittokokous voi päättää liittohallituksen tai henkilöjäsenten sille esittämistä muista asioista, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
1.2.) Ylimääräinen liittokokous
Ylimääräinen liittokokous on järjestettävä, milloin liittokokous itse tai liittohallitus niin päättää tai yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.
Ylimääräinen liittokokous on järjestettävä vähintään kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun kokous on asianmukaisesti pyydetty koolle.
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle, sekä ne liittohallituksen tai henkilöjäsenten esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
1.3.) Kokouskutsu
Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää liittohallitus. Kokouskutsu liittokokoukseen on julkaistava liiton verkkosivuilla tai siitä on ilmoitettava valtakunnallisesti julkaistavassa sanomalehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta.
1.4.) Liittokokouksen osanottajat, äänioikeutetut ja aloiteoikeus
Niin varsinaisessa kuin ylimääräisessäkin liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat ne liiton henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet kuluvan vuoden jäsenmaksun. Jokaisella henkilöjäsenellä on yksi ääni. Äänioikeus tarkistetaan kokouspaikalla. Kunnia-, yhteisö- ja kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ei muuta määrätä. Vaalit toteutetaan suljettuna lippuvaalina. Liittokokous päättää vaalien toimittamistavasta. Vaalit voidaan toimittaa joko enemmistövaalina tai suhteellisena vaalina yhdistyslain 29 § 3. mom. 3) -kohdan mukaisesti.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus on liittokokouksessa jäsenten lisäksi liiton toimihenkilöillä, sekä tiedotusvälineillä. Liittokokousvoi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden liiton kunnia-, yhteisö- ja kannatusjäsenille sekä muille sitä pyytäville henkilöille.
Oikeus aloitteiden tekemiseen on liiton henkilöjäsenillä ja liittohallituksella. Aloitteet on jätettävä liittokokoukselle seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Aloitteet on toimitettava sähköisesti liittohallituksen puheenjohtajalle. Liittohallitus antaa aloitteista lausunnon liittokokoukselle.
2) Liittohallitus
2.1.) Jäsenet
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, jota kutsutaan liiton varapuheenjohtajaksi sekä 3-8 muuta varsinaista jäsentä. Liittohallituksen jäsenten on oltava liiton henkilöjäseniä.
Liittohallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Liittohallitus, työvaliokunta ja puheenjohtaja voivat asettaa muita neuvottelukuntia, toimikuntia tai vastaavia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.
2.2.) Toimikausi
Liittohallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
2.3.) Kokoukset
Liittohallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tai vähintään puolet (1/2) liittohallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittohallitus päättää itse koollekutsumistavastaan. Liittohallitus voi pitää myös etäkokouksia.
Liiton pääsihteerillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus liittohallituksen kokouksissa. Tarvittaessa liittohallitus voi evätä pääsihteerin läsnäolo-oikeuden perustellusta syystä. Liittohallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden niin halutessaan myös muille kuin liittohallituksen jäsenille.
2.4.) Päätösvaltaisuus
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ellei näistä säännöistä tai yhdistyslaista muuta johdu. Päätös jo tehdyn päätöksen
muuttamisesta tai purkamisesta on tehtävä vähintään 2/3 ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.
2.5.) Liittohallituksen tehtävät
Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt ja yhdistyslaki muuten
edellyttävä:
- johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti
- päättää liiton kannoista yksittäisissä kysymyksissä
- valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa
- vahvistaa liiton johtosääntö
- valmistella liittokokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua liittokokous koolle
- vastata omaisuuden hoidosta ja huolehtia varainhankinnasta
- päättää yhdistysjäsenten jäsenmaksuista
- päättää kannatusjäsenten jäsenmaksuista
- huolehtia liiton hallinnosta
- valita ja irtisanoa liiton vakinaiset työntekijät
6 § Liiton luottamushenkilöt ja työntekijät
Liiton luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton henkilöjäseniä, työntekijöiksi muitakin.
Liiton puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan näiden sääntöjen ja liiton johdon päätösten sekä voimassaolevien lakien mukaisesti.
Liiton työntekijät valitsee ja irtisanoo liittohallitus. Liitolla on oltava pääsihteeri, joka toimii liiton toimiston esimiehenä. Työntekijät vastaavat toimistaan liiton pääsihteerille, joka puolestaan vastaa liiton puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja liittohallitukselle. He hoitavat tehtäviään liittohallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti.
7 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri, kukin yksin.
8 § Toiminta- ja tilikausi sekä -tarkastus
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine liiteasiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle viimeistään 31.3. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee antaa kirjalliset lausuntonsa liittohallitukselle 21.4. mennessä.
9 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan ottaa esille liittokokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu. Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa saanut kummassakin puolelleen vähintään enemmistön annetuista äänistä. Jos sääntömuutos enemmistöllä katsotaan kiireelliseksi, päätetään asia samassa kokouksessa.
Ehdotus liiton purkamisesta voidaan ottaa esille liittokokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu. Ehdotus liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa saanut kummassakin puolelleen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Jos liitto purkautuu, on liiton varat käytettävä viimeisen purkamisesta päättäneen liittokokouksen määräämällä tavalla liiton tarkoituksen edistämiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi liiton varat on käytettävä samaan tarkoitukseen.
Näiden sääntöjen lisäksi liiton toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yleistä kokouskäytäntöä. Nämä säännöt astuvat voimaan välittömästi niiden tultua merkityiksi yhdistysrekisteriin.